Helmikuussa on shoppailtu hevoskaupoilla oikein urakalla. Tauon jälkeen Kultahuiskun hevoskatras alkoi koostua hieman vanhemmista hevosista, joista suurinta osaa ei välttämättä enää pitkään kilpakentillä nähdä. Moni hevonen ja poni alkaa olla jo sen verran kilpaillut tai iällä, osa myös molempia, että ne olisi lähi CAS-vuosien aikana parempi siirtää lokoisille eläkkeille ja siitoshevosten rooliin. Mikä siis olisikaan parempi hetki selailla suloisia varsoja ja ottaa niitä vanhempien rinnalle varttumaan ja odottamaan vuoroaan kilpakentille?
Arabilaumani täydennys on luonnollisesti pyörinyt mielessä jo hetken aikaa, kuten niin useita kertoja ennenkin. Harmissani mietiskelin, kuinka historiassa niin moni hienoja hevosia ja linjoja maailmaan saattanut arabikasvattaja oli jo ehtinyt lopettaa ja kuinka vähän olin heidän kasvattejaan ehtinyt itselleni ja hevosteni sukuihin haalia. Sain kuitenkin pian kuulla, että al Qismatin hevosten joukossa löytyi edelleen näitä ikävöimiäni kasvatteja. Aikaa sen enempää tuhlaamatta tein hevosista pientä taustatutkimusta ja muutamat isä- ja emäehdokkaat mielessäni matkustin paikan päälle al Qismatiin. Toinen toistaan jalompia arabeja nähtyäni tein lopulta vaikean päätöksen ja valitsin oman tulevan al Qismatlaiseni vanhemmat. Isäksi valikoitui Shyalia Farmilta lähtöisin oleva ruunikko egyptiläinen Madani Saqr LIA, jonka isälinjaa edustaa al Rayadin kasvatti ja emä linjasta löytyy al Qismatilainen. Emä puolestaan oli suora Wid Arabiansin kasvatti, kimo Mandisa Wid, jonka isälinja johtaa ulmomaalaisen arabikasvattajan Maghara Arabiansin hevosiin ja emä linjasta löytyy taasen Widin omia hevosia. Yhdistelmästä syntynyt kimo orivarsa Mansur al Qismat vaikuttaa jo nyt lupaavalta ja tuskin maltan odottaa 28. tammikuuta syntyneen egyptiläiseni vieroitusta ja kuljetusta Suomeen.
Shetlanninponeja ei alun perin erityisesti hakemalla haettu, mutta selailin muiden myynti-ilmoitusten ohessa myös ponimarkkinoita. Taukoni aikana aloittanut Walnut Grove Shetlands oli itselleni täysin uusi tuttavuus, mikä tosin on ihan luonnollistakin. Tallin varsojen myynti-ilmoituksenkin vilkaisin läpi, mutta mikään poneista ei erityisemmin sykäyttänyt. Myöhemmin uudelleen samaan ilmoitukseen törmätessäni päätin kuitenkin pistäytyä vierailulle, eihän reissulle paljon matkaakaan tulisi, kun kerran Suomen sisällä liikutaan. Pienten pörröisten varsojen joukosta nousi kuitenkin esiin voikko ihanuus. Mangon Vanilla Orchidiksi nimetty tamma teki lähtemättömän vaikutuksen, eikä sen sukutaulukaan vaikuttanut hullummalta. Ponin isä, rautiaanpäistärikkö Tycho v.d. Zanneshof edustaa Zanneshof Shetlandsin hevosia, jotka ovat myös Kultahuiskussa täysin uusi tuttavuus. Emä puolestaan on sointuvalaisia ja vaikka kyseistä sukulinjaa ei meiltä vielä löydykään tehtiin meillä aikoinaan paljon hevosenvaihtoa Sointuvan kanssa. 19. helmikuuta syntyneen Vannin saapumista talliin saadaan kuitenkin odottaa vielä tovi.